Põhjamaade ja Soome kaarte 17. ja 18. sajandist koostöös Eero ja Erkki Fredriksoni Sihtasutusega CALENDARIUM CHARTOGRAPHICUM 2002 Pohjoismaiden ja Suomen karttoja 1600- ja 1700-luvuilta Pohjoismaita kuvaavat kartat perustuivat 1600-luvun alkupuolelle saakka paljolti merenkulkijain purjehdusoppaista sekä kauppa- ja kirkonmiesten kertomuksista koottuihin epätarkkoihin tietoihin. Ruotsin maanmittauksen johtoon määrätyn Anders Buren eli Andreas Bureuksen (1571-1646) tieteellisin menetelmin toteutettu suuri Pohjolan seinäkartta valmistui 1626. Uuden aikakauden kartografian historiassa aloittaneen kartan monet paikkakuntien sijainninmääritykset perustuivat astemittaukseen. Tästä kartasta muutaman vuosikymmenen kuluessa julkaistut useat kymmenet kopiot tekivät Skandinaviaa ja Suomea tunnetuksi kaikkialla, missä painettuja karttoja julkaistiin. Jyväskylän yliopiston historian laitoksen vuoden 2002 kalenteriin painetut, useimmiten latinankieliset kartat pohjautuvat pääosin Bureuksen kartan tietoihin. CALENDARIUM CHARTOGRAPHICUM -kalenterin kartat on kuvattu Jyväskylän Yliopiston historian laitokselle sijoitetun Eero ja Erkki Fredriksonin säätiön kokoelmiin kuuluvista kartoista. Säätiön karttakokoelman turvin harjoitetaan tieteellistä tutkimustyötä, julkaisu- ja näyttelytoimintaa sekä tuetaan yliopistollista opetusta. Alkuperäiskartat ovat käsin väritettyjä kuparipiirroksia. Yleissuunnittelu ja selostustekstit Erkki Fredriksson Valokuvaus Pekka Helin Painotyö MAMACO, Jyväskylä 2001 copyright Eero ja Erkki Fredriksonin säätiö, Jyväskylä   Põhjamaade ja Soome kaarte 17. ja 18. sajandist Põhjamaid kirjeldavad kaardid põhinesid kuni 17. sajandi esimeste kümnenditeni paljuski meresõitjate seilamisjuhiste ning kaupmeeste ja kirikutegelaste juttude põhjal kogutud ebatäpsetel andmetel. Rootsis maamõõtmise koordineerijaks määratud Anders Bure ehk Andreas Bureuse meetodite kohaselt koostatud suur Põhjala seinakaart valmis 1626. aastal. Sel kartograafia ajaloo uue ajajärgu algust tähistaval kaardil põhinevad paljude geograafiliste paikade asukohamäärangud pikkus- ja laiuskraadidel. Kaardist järgnevate aastakümnete jooksul avaldatud koopiad tegid Skandinaavia ja Soome tuntuks kõikjal, kus trükitud kaarte avaldati. Jyväskylä ülikooli ajalooteaduskonna 2002. aasta kalendrisse kogutud, enamasti ladinakeelsed kaardid põhinevad suuremas osas Bureuse kaardi andmetel. Kalendri „CALENDARIUM CHARTOGRAPHICUM" kaardid on fotokoopiad Jyväskylä ülikooli ajalooteaduskonnale kuuluva Eero ja Erkki Fredriksoni fondi kogudes leiduvatest kaartidest. Fondi kaardikogu põhjal tehakse teaduslikku uurimistööd, korraldatakse näitusi ja koostatakse publikatsioone ning toetatakse õppetööd ülikoolis. Originaalkaardid on käsitsi koloreeritud vasegravüürid. Näituse koostamine ja tekstid: Erkki Fredrikson  Fotod: Pekka Helin  Trükitööd: MAMACO, Jyväskylä 2001  © Eero ja Erkki Fredriksoni fond, Jyväskylä BUREUKSEN KARTAN TOISINNOT TEKIVÄT SUOMEA TUNNETUKSI Johannes Janssonius, Johann Waesbergh, Moses Pitt Magnus Ducatus Finlandiæ, Nova et accurata delineatio. London n. 1680 527 x 435 mm Suomen suuriruhtinaskuntaa esittävä kartta on yksi varhaisimmista Suomea esittävistä erilliskartoista. Se noudattelee pikkutarkasti esikuvana olleen Bureuksen Pohjolan seinäkarttaan pohjautuvan Johann Blaeun kartan (nro 2) muotoja, mutta on kuitenkin painettu eri laatalla. Rannikoiden muodot ja mereen laskevat joet samoin kuin eteläisen ja itäisen Suomen vesistöt on kuvattu jokseenkin tyydyttävästi, kun taas pohjoisen Keski-Suomen sekä Suomenselän alueiden kuvauksessa on suuria puutteita. Kartan kuvaama Suomen alue ulottuu pohjoisessa vain jonkin verran Tornion pohjoispuolelle, koska Lappi ei kuulunut Suomeen. Lappi tai oikeammin Kemin Lappi kuului hallinnollisesti Ruotsin Norrlantiin aina vuoteen 1809. Koristeelliseen nimiökartussiin on ryhmitelty Suomen suuriruhtinaskunnan ja sen maakuntien vaakunat hieman eri tavalla kuin Blaeun karttaan. Karttojen koristeellisuus, nimiökartussit sekä vesivärilaveeraukset olivat yleistyneet jo 1500-luvun lopulta lähtien aikakauden tyylipiirteitä heijastellen. Karttojen väritys tosin oli jokseenkin mielivaltaista. BUREUSE KAARDI TEISENDID TÕID SOOMELE TUNTUST  Johannes Janssonius, Johann Waesbergh, Moses Pitt  Magnus Ducatus Finlandiæ, Nova et accurata delineatio. London, u. 1680 527 x 435 mm  Soome suurvürstiriiki kujutav kaart on üks varasemaid Soomet kujutavaid iseseisvaid kaarte. See järgib üksikasjalikult eeskujuks olnud Bureuse Põhjala seinakaardil põhineva Johann Blaeu’ kaardi (nr 2) piirjooni, aga on siiski trükitud omaette plaadiga. Ranniku kontuurid ja merre suubuvad jõed ning Lõuna- ja Ida-Soome vesistud on esitatud enam-vähem rahuldavalt, põhjapoolse Kesk-Soome ning Suomenselkä kõrgustiku kujutamises esineb seevastu suuri puudujääke. Kaardil kujutatud Soome territoorium ulatub põhjas ainult natuke Torniost kaugemale, sest Lapimaa ei olnud Soome osa. Lapimaa või õigemini Kemi Lapimaa kuulus administratiivselt 1809. aastani Rootsi Norrlandi alla. Dekoratiivse kartuši raamistuses on Soome suurvürstiriigi ja selle maakondade vapid rühmitatud pisut teisel moel kui Blaeu’ kaardil. Kaartide dekoratiivsus, kartuššid tekstikaunistusena ning akvarell-laveeringud olid juba 16. sajandi lõpust alates muutunud ajastu stiilile üldiselt iseloomulikeks. Kaartide koloreerimine oli, tõsi küll, üksjagu meelevaldne. NRO 1 KARTTA POHJOLAN MUINAISUUDESTA Johannes Meier GERMANIA ANTIQVA SEPTENTRIONALIS cum finitirnis regionibus Scythicis et Sarmaticis. Köbenhavn 1652 450 x 550 mm Renessanssin aikakaudella herännyt harrastus muinaisuutta kohtaan ilmeni monissa kartoissa 1500-luvun lopulta lähtien. Tällaisille kartoille sijoitettiin antiikin ja keskiajan historioitsijoiden kuten Pliniuksen, Tacituksen, Jornandin ja Adam Bremeniläisen kertomuksissaan mainitsemia pohjoisia kansoja. Tanskalaisen kartografin Johannes Meierin historiallinen kartta antiikin ajan Germanian pohjoisista maista, GERMANIA ANTIQVA SPETENTRIONALIS on laadittu Bureuksen tietoihin perustuneen karttapohjan mukaisesti. Kookkaassa kartussissa on siteerattu muinaisten auktoriteettien Pliniuksen ja Solinuksen sekä kartan laatija Meierin aikalaisen, maantieteilijä Philip Cluverin tietoja. Kuten monissa muissakin aikakauden historiallisissa kartoissa on tässäkin suomalaisten asuma-alueen Finningian asukkaiksi nimetty Fennit, FENNI INCOLÆ FINNINGIA. Punaisella rajattu suomalaisten asuma-alue ulottui idässä Vienanmereen eli Valkeaan mereen, MARE ALBUM sekä Äänisjärveen. Viroon asukkaiksi oli merkitty hirrit ja Latvian rannikolla asustivat skirrit, SCYRI. Tällaisten karttojen tiedot perustuivat enemmän vuosisatojen takaisiin taruihin ja mielikuvitukseen kuin tosiseikkoihin. NR 1 KAART MUISTSEST PÕHJALAST  Johannes Meier  GERMANIA ANTIQVA SEPTENTRIONALIS cum finitirnis regionibus Scythic et Sarmaticis.  Köbenhavn, 1652  450 x 550 mm  Renessansi ajal tärganud huvi muistse mineviku kohta avaldus paljudes pärast 16. sajandi lõppu valminud kaartides. Sellistele kaartidele paigutati antiigi ja keskaja ajaloolaste, nagu Pliniuse, Tacituse, Jornandi ja Bremeni Adami kirjeldustes mainitud põhjala rahvaid.  Taani kartograafi Johannes Meieri ajalooline kaart antiikse Germaania põhjariikidest, GERMANIA ANTIQVA SEPTENTRIONALIS, on koostatud järgides Bureuse andmetel põhinevat aluskaarti. Koguka kartuši raamistuses on tsiteeritud muistsete autoriteetide Pliniuse ja Solinuse ning kaardi koostaja Meieri enda kaasaegse, geograaf Philip Culveri kogutud andmeid. Nagu paljudel teistelgi selle ajajärgu ajaloolistel kaartidel on siingi soomlaste asuala Finningia elanikke nimetaud Fennideks: FENNI INCOLÆ FINNINGIA. Punasega piiritletud soomlaste asuala ulatus idas Valge mere, MARE ALBUM, ning Äänisjärveni. Eesti elanikeks oli märgitud hirrid ja Läti rannikut asustasid skirrid, SCYRI. Selliste kaartide andmed põhinesid rohkem sajanditetagustel lugudel ja fantaasial kui faktidel. NRO 2 SUOMEN SUURHERTTUAKUNTA SEITSEMINE MAAKUNTINEEN Johann Blaeu Atlas Maior, Magnvs Dvcatvs Finlandiæ Amsterdam 1662 430 x 515 mm Johann Blaeun suuressa kartastossaan julkaisema MAGNVS DVCATVS FINLANDIÆ eli Suomen suurherttuakunta on ensimmäinen erillinen Bureuksen tietoihin pohjautuva Suomen kartta. Se teki Suomea laajalti tunnetuksi oppineiden eurooppalaisten keskuudessa. Kartan oikeassa yläkulmassa on koristeellinen kartussi, johon on Suomen herttuakunnan nimen yläpuolelle sijoitettu Suomen ja sen maakuntien vaakunat. Kartan vasemmassa yläkulmassa on omistuskirjoitus kreivi Gustav Hornille sekä Horn suvun vaakuna. Yksityiskohtaisesti kuvattu Suomi ei ole enää maakunta muiden Ruotsin itäisten maakuntien joukossa, vaan se on suurherttuakunta, johon kuuluu seitsemän maakuntaa. NR 2 SOOME SUURHERTSOGIRIIK OMA SEITSME MAAKONNAGA  Johann Blaeu  Atlas Maior, Magnvs Dvcatvs Finlandiæ Amsterdam, 1662  430 x 515 mm  Johann Blaeu’ suures kaardikogumiks avaldatud MAGNVS DVCATVS FINLANDIÆ ehk Soome suurhertsogiriik on esimene iseseisev Bureuse andmetel põhinev Soome kaart. Kaart tegi Soome haritud eurooplaste hulgas laialdaselt tuntuks. Selle paremas ülanurgas on dekoratiivne kartušš, kuhu on Soome suurhertsogiriigi nime kohale paigutatud Soome ja seitsme maakonna vapid. Kaardi vasakus ülanurgas on pühendus krahv Gustav Hornile ning Hornide suguvõsa vapp. Detailselt kujutatud Soome ei ole enam üks maakond Rootsi idapoolsete maakondade hulgas vaid suurhertsogiriik, mis koosneb ise seitsmest maakonnast. NRO 3 RUOTSI OLI TUNNETTU METALLITUOTTEISTAAN Justus Danckerts Atlas, Accuratissima Regnorum Sueciæ, Daniæ, et Norvegiæ. Amsterdam 1680 – 1700 585 x 504 mm Ruotsin valtakunnan ollessa 1600-luvun useiden voitollisten sotien jälkeen mahtavimmillaan kuvastivat valtakunnasta laaditut kartatkin tätä suuruutta. Hollantilaisen Justus Danckertsin (1635 – 1701) julkaisemassa Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa esittelevässä kartassa Ruotsin suurvalta-asema ilmenee niin kartussissa kuin valtakunnan liioitelluissa rajoissakin. Ruotsin runsaat malmivarat ja metalliteollisuus ovat tässäkin kartassa antaneet kuva-aiheen koristeelliseen kartussiin. Useiden muiden karttojen tapaan on Itä-Karjalan alueet, Äänisjärven koillista rantaa myöten virheellisesti merkitty kuuluvaksi Ruotsin valtakuntaan. Rajojen ja rantaviivojen väritys ei sekään vastaa vallinnutta todellisuutta. NR 3 ROOTSI OLI TUNTUD OMA METALLITÖÖSTUSE POOLEST  Justus Danckerts  Atlas, Accuratissima Regnorum Sueciæ, Daniæ, et Norvegiæ. Amsterdam, 1680 – 1700 585 x 504 mm  Pärast 17. sajandil peetud arvukaid võidukaid sõdu oli Rootsi kuningriik oma hiilguse tipul ning seda hiilgust peegeldasid ka kuningriiki kirjeldavad kaardid. Hollandlase Justus Danckertsi (1635 – 1701) avaldatud Rootsit, Taanit ja Norrat esitleval kaardil kajastub Rootsi positsioon suurriigina nii kartušis kui kuningriigi piiride liialdatud avaruses. Rootsi rohked malmivarud ja metallitööstus on sellelgi kaardil määranud dekoratiivse kartuši illustratsioonide temaatika. Sarnaselt paljudele teistele kaartidele on siingi Ida-Karjala alad kuni Äänisjärve kagurannani ekslikult märgitud Rootsile kuuluvaks. Piiride ja rannikukontuuride koloreering ei vasta samuti valitsenud tegelikkusele. NRO 4 BAROKKIAJAN SKANDINAVIA Frederick de Wit Novissima nec non perfectissima Scandinaviæ Tabula comrehendens Regnorum Sueciæ, Daniæ et Norvegiæ distincté divisam descriptionem. Amsterdam, n. 1690 560 x 480 mm Alankomaalaisen Frederick de Witin (1616-1689) julkaisemiin kartastoihin kuuluu useita versioita Bureuksen Skandinavian kartasta. Varsinainen karttaosa on näissä eri versioissa väritystä lukuunottamatta samanlainen, kun taas aikakaudelle ominaisten koristeellisten nimiökartussien kuva-aiheet vaihtelevat eri painoksissa. Ruotsin ja Suomen välillä ei kartassa ole merkitty lainkaan rajaa, kun sensijaan Liivinmaa ja Inkerinmaa on rajattu maarajoja ja rantoja myöten punaisella rantaviivalla. Tämänkin kartan vaakunoilla, ihmishahmoilla ja sotavarustuksilla koristeltu nimiökartussi kuvastaa 1600-luvun Ruotsille ominaista sotaisuutta. Otsikkotekstin päällä on kahden putto-figuurin kannattelemana Sveean ja Göötanmaan vaakunat sekä vasemmalla, roomalaisaikaiseen sotisopaan sonnustautuneen sotilaan takana niinikään puton kannattelemana Norjan vaakuna. NR 4 BAROKIAJASTU SKANDINAAVIA  Frederick de Wit  Novissima nec non pefectissima Scandinaviæ Tabula comrehendens Regnorum Sueciæ, Daniæ et Norvegiæ distincté divisam descriptionem.  Amsterdam, u. 1690  560 x 480 mm  Madalmaadest pärit Frederick de Witi (1616-1689) avaldatud kaardikogumikesse kuulub mitmeid versioone Bureuse Skandinaavia kaardist. Tegelik kaardiosa on neil kahel kaardil eri versioonide erinevat koloreeringut arvestamata samasugune, ajastule iseloomulike dekoratiivsete kartuššide pildimaterjal vaheldub seevastu erinevates trükkides. Rootsi ja Soome vahele ei ole kaardil üldse mingisugust piiri märgitud, samas kui Liivimaa ja Ingerimaa on nii piki maismaa- kui rannikupiire piiritletud punase rannajoonega.  Ka selle kaardi vappide, inimfiguuride ja sõjariistadega kaunistatud kartušš kajastab 17. sajandi Rootsile iseloomulikku sõjakust. Pealkirjateksti kohal kannavad kaks putofiguuri Svea ja Götalandi vappe ning vasakul, rooma leegionäri sõjarüüsse riietunud sõjamehe taga, kannab veel üks puto Norra vappi. NRO 5 BUREUKSEN KARTASTA JULKAISTIIN USEITA KYMMENIÄ VERSIOITA Nicolas Sanson, Hubert Iaillot Cartes Generales de la Geographique ancienne et nouvelle, ou les Empires, Monarchies, Royames, Estats, Republiques et Peuples, De Toutes les Parties du Monde, La Scandinavie et les Environs, ou sont les Royames de Suede, Danemark et Norwege. Paris 1692 870 x 565 mm Nicolas Sansonin (1600-1667) laatima ja Charles Hubert Alexius Iaillotin (1640-1712) julkaisema Skandinavian kartta on suurimpia ja koristeellisimpia Bureuksen kartasta julkaistuja toisintoja. Ruotsin valtakunta on väritetty vihreällä, Venäjä ruskealla, Norja punaisella ja Tanska tummanvihreällä. Venäjän vastainen itäraja kulkee tässä niinkuin kymmenissä muissakin tuon aikakauden kartoissa virheellisesti Itä-Karjalan läpi, Uikujärven ja Äänisjärven itäpuolitse kohti luodetta. Vaikka tuo alue oli pääosin suomalaisten asuttamaa, ei se koskaan kuulunut Ruotsin valtakuntaan. Useissa kartoissa on tuon alueen nimenä CARELIA SVECICA – Ruotsin Karjala. Suomeen on kuvattu vedenjakajien kohdille vuorijonoja, mutta ei lainkaan metsiä. Kartan kaksi kartussia, toinen otsikkotietojen ypärillä, toinen mittakaavojen kehyksenä ovat barokkiajalle ominaisesti mahtipontisia. Sanson laati Skandinavian kartan lisäksi myös viisi osaa käsittävän maakuntakartaston Suomesta. Näiden karttojen tiedot perustuivat sellaisenaan Bureuksen julkaisemaan Pohjoismaiden karttaan. NR 5 BUREUSE KAARDIST AVALDATI MITMEID KÜMNEID VERSIOONE  Nicolas Sanson, Hubert Iaillot  Cartes Generales de la Geographique ancienne et nouvelle, ou les Empires, Monarchies, Royames, Estats, Republiques et Peuples. De Toutes les Parties du monde, La Scandinavie et les Environs, ou sont les Royames de Suede, Danemark et Norwege. Paris, 1692  870 x 565 mm  Nicolas Sanson’ (1600-1667) koostatud ja Charles Hubert Alexius Iaillot’ (1640-1712) avaldatud Skandinaavia kaart on üks suuremaid ja dekoratiivsemaid Bureuse kaardi põhjal avaldatud teisenditest. Rootsi kuningriik on koloreeritud roheliseks, Venemaa pruuniks, Norra punaseks ja Taani tumeroheliseks. Venemaaga külgnev idapiir kulgeb siin nagu kümnetel teistelgi selle ajastu kaartidel ekslikult läbi Ida-Karjala, idapoolt Uikujärve ja Äänisjärve loode suunas. Kuigi see piirkond oli peaasjalikult soomlastega asustatud, ei ole see kunagi kuulunud Rootsile. Paljudel kaartidel nimetatakse seda piirkonda Rootsi Karjalaks – CARELIA SVECICA. Soome aladel on veelahkmete kohale paigutatud mäeahelikke, aga metsa üldse mitte. Kaardi kaks kartušši, üks pealkirjade ümber ja teine mõõtkavasid raamimas, on barokiajastule iseloomulikult suurejoonelised. Sanson koostas peale Skandinaavia kaardi ka viieosalise Soome maakondade kaardi. Nende kaartide andmed põhinesid muutmata kujul Bureuse Põhjamaade kaardil. NRO 6 PÄIJÄNTEEN POHJASSA ON PALJON RAUTAA JA KARJALASSA RUBIINEJA Christopher Saxton, Philip Lea, George Willdey The Traveller’s Guide, Sweeden and Norway from ye latest Observations. London 1687 – 1730 330 x 330 mm Vapaasti piirretyssä ja yleistajuiseksi tarkoitetussa englantilaiseen ns. Saxton – Lea Atlakseen pohjautuvassa kartassa on Suomen itäraja jokseenkin Täyssinän 1595 solmitun rauhan rajan mukainen. Paikannimien oikeinkirjoitus Suomen kohdalla on peräti virheellinen. Karttaan on lisätty joitakin selittäviä tekstejä. Päijänteen vieressä on teksti: "Tämän järven pohjassa on paljon rautaa" ja Laatokan itäpuolella on teksti, jonka mukaan seudulta löydetään rubiineja. Kartan kulmiin sijoitetuissa pyörylöissä on seuraava teksti: "Ruotsin kuvaus: Ruotsin kuningaskunta on yksi Euroopan vanhimmista, mikäli on uskomista siihen mitä kerrotaan, että sen ensimmäinen kuningas oli Jahvet, yksi Nooan pojista. Tämä kuningaskunta oli vaalikuningaskunta aina Vaasa suvun valtaistuimelle nousuun saakka. Kylmä kausi on aika pitkä tässä maassa ja usein on purevan kylmää. Asukkailla on villaiset myssyt, lapaset ja takit, maassa on niin vähän sairaita, että lääkäreillä ja apteekkareilla on tuskin mitään virkaa. Ruotsin suurin kansantuotto muodostuu kuparikaivoksista, maa tuottaa hyvin vähän viljaa, mutta suuren määrän voita, tervaa, vuotia, nahkoja, hartsia, mastopuita, pölkkyjä ja lankkuja. Ruotsalaiset ovat kuuluisia kuninkaittensa urheudesta. Lapissa ei ole kaupunkeja, mutta jonkin verran asutusta, ihmiset ovat hyvin lyhyitä, ja elävät ankarissa olosuhteissa. Heillä on poroja joita he käyttävät matkatessaan. Ja he ovat niin nopeita, että on syntynyt uskomus siitä, että he ovat noitia." Tietojen lähteeksi on merkitty Andreas Bureuksen Pohjoismaiden kuvaus. NR 6 PÄIJÄNNE JÄRVE PÕHJAS ON PALJU RAUDA JA KARJALAS RUBIINE Christopher Saxton, Philip Lea, George Willdey The Traveller’s Guide, Sweeden and Norway from ye latest Observations. London, 1687-1730 330 x 330 mm Vaba käega joonistatud ja populaarteaduslikus inglise nn Saxton – Lea Atlasel põhineval kaardil vastab Soome piir enam-vähem 1595. aastal sõlmitud Täyssinä rahuga paika pandud piirile. Soome kohanimede ortograafia on lausa vigane. Kaardile on lisatud mõningaid seletavaid tekste. Päijänne kõrval on tekst: „Selle järve põhjas on palju rauda" ja Laadogast ida pool on tekst, mille kohaselt sealkandis leidub rubiine. Kaardi nurkadesse paigutatud sõõrides on järgmine tekst: "Rootsi kirjeldus: Rootsi kuningriik on üks Euroopa vanimaist, kui võib uskuda neid jutte, et selle esimene kuninga oli Jahvet, üks Noa poegadest. See kuningriik sai oma kuningad valimiste teel kuni Vaasa dünastia troonile tõusmiseni. Külm periood on sellel maal üsna pikk ja sageli on lõikavalt külm. Kohalikel asukail on villased mütsid, labakindad ja mantlid, riigis on nii vähe haigeid, et arstidele ja apteekritele leidub vaevalt tööd. Rootsi suurim rahvamajandustoodang tuleb vasekaevandustest, maa annab väga vähe vilja, aga suurel hulgal võid, tõrva, kitsi, nahku, vaiku, mastipuid, palke ja planke. Rootslased on kuulsad oma kuningate sangarlikkuse poolest. Lapimaal ei ole linnu, aga asustust mingil määral siiski on, inimesed on seal väga lühikesed ja elavad karmides tingimustes. Neil on põhjapõtru, keda nad kasutavad liikumiseks. Ning nad on nii kiired, et neid on hakatud nõidadeks pidama." Andmete allikaks on märgitud Andreas Bureuse Põhjamaade kirjeldus. NRO 7 MUINAINEN JA NYKYAIKAINEN RUOTSI Erik Dahlberg Svecia Antiqua et hodierna, Nova et accvrata orbis Arctoi tabvla geographica. Stockholm 1696 250 x 365 mm Ruotsalaisen linnoitusupseerin, kreivi Erik Dahlbergin teokseen SVECIA ANTIQUA ET HODIERNA – Muinainen ja nykyinen Ruotsi liittyy maakuntien vaakunoilla koristeltu Ruotsin valtakunnan kartta. Suomeen sijoitetut vaakunat sijaitsevat paria lukuunottamatta jokseenkin oikeilla paikoillaan. FINLANDIA SEPTENTRIO(nalis) -vaakuna sijaitsee Oulujärven eteläpuolella, kun sen pitäisi sijaita Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaan vaakuna on sijoitettu kauas Lappiin, kun sen tulisi paremminkin sijaita etelämpänä Pohjanlahden rannikon tuntumassa. Koska kartat on väritetty yleensä jälkikäteen, joskus valitettavasti jopa meidän ajallamme, ei värittäjällä ole ollut tietoa vaakunoille määrätyistä väreistä. Suomen vaakuna on saanut tässä kartassa Bleaun kartan (ks. NRO 2) tavoin punaisen sijasta sinisen pohjavärin. Myös maakuntien vaakunoiden väritys on mielivaltaista. NR 7 MUISTNE JA KAASAEGNE ROOTSI  Erik Dahlberg  Svecia Antiqua et hodierna, Nova et accvrata orbis Arctoni tabvla geographica.  Stockholm, 1696  250 x 365 mm  Rootsi kindlusohvitseri, krahv Erik Dahlbergi teose „SVECIA ANTIQUA ET HODIERNA – Muistne ja kaasaegne Rootsi" juurde kuulub ka maakondade vappidega kaunistatud Rootsi kuningriigi kaart. Soome aladele paigutatud vapid asetsevad peale paari erandi enam-vähem oma õigetel kohtadel. FINLANDIA SEPTENTRIO(lis)e vapp asetseb Oulujärvest lõunas, kuigi peaks asetsema Varsinais-Soomes ning Pohjanmaa vapp on paigutatud kaugele Lapimaale, kuigi see peaks pigem paiknema lõuna pool, Botnia lahe ranniku läheduses.  Kuna kaarte koloreeriti tavaliselt tagantjärele, mõnikord kahjuks juba meie ajastul, ei ole koloreerijal olnud aimu vappide õigetest värvidest. Soome vapp on sellel kaardil saanud sarnaselt Bleau’ kaardile (vt NR 2) punase asemel sinise põhivärvi. Ka maakondade vappide koloreering on suvaline. NRO 8 POHJOLAN MIELIKUVITUKSELISET LINNOITUKSET Guillaume Delisle Atlante Novissimo che contiene tutte le parti del Mondo, nel quale sono esattamente descritti, Regno di Svezia. Venezia 1740 317 x 265 mm Karttatietojen paikkansapitävyys heikkenee usein sitä mukaa, mitä kauempana kuvattavasta alueesta kartta on painettu. Guillaume Delislen (1675-1726) laatimassa ja tekijänsä kuoleman jälkeen Italiassa 1740 julkaistussa Ruotsin valtakunnan kartassa on erikoisuutena, että siinä esitellään linnoituksia, joita ei oikeastaan ole ollut olemassakaan. Ruotsin emämaasta mainitaan vain Tukholman linnoitus, mutta ei lainkaan Ruotsin eteläisen rannikon vahvaan linnoitusketjuun kuuluvia suuria linnoituksia. Baltiasta mainitaan viisi linnaa, mutta moni tärkeä linna jätetään niinikään mainitsematta. Nykyisen Suomen alueelta kelpuutetaan kuvattavaksi ainoastaan pohjoinen Kajaanin linna, mutta ei Turun, Hämeen, Viipurin, Raaseporin, Käkisalmen sen enempää kuin Olavinlinnaakaan. Kartan erikoisuus ovat Lappiin ja Vienan meren rannoille huomiota herättävästi merkityt monet linnoitukset; Tornionjokilaaksoon on sijoitettu linna, jonka nimi on KENGIS - Köngäs (=rautaruukki), Jäämeren rannalle LANZONA - Lakselv, VARANGER - Varanki, KOLA - Murmansk. Vienanmeren luoteiskolkkaan on sijoitettu kolme linnoitusta KANDALAX - Kantalahti, KOVODA - Kouta ja KIELIT - Kieretti. Noissa pohjoisiksi linnoituksiksi merkityissä ei liene ollut vähäpätöistä paaluvarustusta kummoisempaa linnoitusvarustusta, kaikissa ei sellaistakaan. Guillaume Delisle näyttäisi saaneen tietonsa noista pohjoisista seuduista kahdelta veljeltään, jotka viettivät useita vuosia Venäjän tsaari Pietari Suuren palveluksessa. Karttapohja on jäljennetty jokseenkin sellaisenaan Dahlbergin kartasta. NR 8 PÕHJALA IMAGINAARSED KINDLUSED  Guillaume Delisle  Atlante Novissimo che contiene tutte le parti del Mondo, nel quale sono esattamente descritti, Regno di Svezia.  Venezia, 1740  317 x 265 mm  Kaartide tõepärasus muutub sageli seda kaheldavamaks, mida kaugemal kirjeldatavast piirkonnast on kaart trükitud. Guillaume Delisle’ (1675-1726) koostatud ja pärast autori surma 1740. aastal Itaalias avaldatud Rootsi kuningriigi kaardi eripära seisneb selles, et seal esitletakse kindlusi, mida tegelikult ei ole kunagi olemas olnud. Rootsi emamaa kohal mainitakse ainult Stockholmi kindlust, aga Rootsi lõunaranniku tugevasse kindlusteketti kuuluvaid kindlusi ei mainita üldse. Baltikumi kohal mainitakse viit kindlust, aga paljud olulised kindlused on jäänud ka seal märkimata. Praeguse Soome aladelt on peetud äramärkimist väärivaks ainult põhjapoolset Kajaani kindlust, aga mainimata on jäetud nii Turu, Häme, Viiburi, Raasepori, Käkisalmi kui ka Olavinlinna kindlus. Kaardi eripära seisneb Lapimaale ja Valge mere rannikule silmatorkavalt paigutatud arvukates kindlustes; Tornio jõe orgu on paigutatud kindlus nimega KENGIS – Köngäs (’metallitehas’), Jäämere rannale LANZONA – Lakslev, VARANGER - Varanki, KOLA - Murmansk. Valge mere loodesoppi on paigutatud kolm kindlust KANDALAX - Kantalahti, KOVODA - Kouta ja KIELIT - Kieretti. Neis põhjala kindlusteks märgitud kohtades ei olnud tõenäoliselt tagasihoidlikust pihttarast suuremat kindlustust ja alati ilmselt mitte sedagi. Guillaume Delisle tundub olevat saanud oma andmed nende põhjapoolsete piirkondade kohta kahelt vennalt, kes veetsid mitmeid aastaid Vene tsaari Peeter Suure teenistuses. Kaardipõhi on mugandus Dahlbergi kaardist. NRO 9 RUOTSIN VAPAUDENAJAN KARTTA Georg Matthäus Seutter Atlas Novus, Synopsis plagæ septemtrionalis sive Sueciæ, Daniæ et Norwegiæ regn. Augsburg 1725 500 x 580 mm Useat saksalaiset ja alankomaalaiset karttojen kustantajat olivat läheisissä sukulais- ja liikesuhteissa keskenään. Georg Matthäus Seutter vanhempi (1678-1756) oli pitkään Homannin karttaliikkeen palveluksessa ja Conrad Lotter taas oli Seutterin vävy. Georg Matthäus Seutter vanhemman julkaisemat kartat ovat näin ollen samankaltaisia Homannin karttojen kanssa, samoinkuin ovat Lotterin kartat myöhäisten Seutterin karttojen kaltaisia. Ammattitaito, karttatiedot ja painolaatat siirtyivät usein samoja reittejä sukupolvelta tai suvulta toiselle. Georg Matthäus Seutter vanhemman 1725 julkaisema Pohjoismaiden kartta esittää Ruotsin valtakunnan väritetyn alueen vielä suurvaltakauden asussaan Äänisjärven taakse Itä-Karjalassa ulottuvine lisineen. Suomen yli on sijoitettu nimi FINNIA DUCATUS, Suomen herttuakunta. Useana painoksena julkaistun kartan maantieteelliset tiedot pohjautuvat edelleen Bureukseen. Nimiökartussia koristaa pari vuotta Ruotsia hallinneen (1719-1720) kuningatar Ulrika Eleonoran muotokuva ympäröivine symbolihahmoineen. NR 9 ROOTSI ISESEISVUSAJA KAART  Georg Matthäus Seutter  Atlas Novus, Synopsis plagæ septemtrionalis sive Sueciæ, Daniæ et Norwegiæ regn.  Augsburg, 1725  500 x 580 mm  Paljud saksa ja hollandi kaardikirjastajad olid omavahel lähedastes sugulus- ja ärisuhetes. Georg Matthäus Seutter vanem (1678-1756) oli pikka aega Homanni kaardiäri teenistuses ja näiteks Conrad Lotter oli Seutteri väimees. Georg Matthäus Seutter vanema kirjastatud kaardid sarnanesid Homanni kaartidega ja Lotteri kaardid olid omakorda hiliste Seutteri kaartide sarnased. Kutseoskused, topograafilised andmed ja trükiplaadid anti sageli edasi põlvkonnalt põlvkonnale või suguvõsalt suguvõsale.  Georg Matthäus Seutter vanema 1725. aastal avaldatud Põhjamaade kaart kujutab Rootsi kuningriigi koloreeritud territooriumi veel suurriigi perioodi mõõtmetes koos Äänisjärve taha Ida-Karjalasse ulatuvate liidetega. Üle Soome on paigutatud nimi FINNIA DUCATUS, Soome hertsogiriik. Mitmes trükis ilmunud kaardi geograafilised andmed põhinevad endiselt Bureuse kaartidel. Nimekartušši kaunistab paar aastat Rootsit valitsenud (1719-1720) printsess Ulrika Eleonora portree koos seda ümbritsevate sümbolfiguuridega. NRO 10 RUOTSIN SUURVALTAKAUDEN KARTTA Johann Baptist Homann Regni Sueciae in omnes suas Subjacentes Provincias accurate divisi Tabula Generalis. Nürnberg 1737 550 x 470 mm Johann Baptist Homannin (1663-1724) 1700-luvun alussa perustama karttakustantamo kehittyi alallaan merkittävimmäksi ja pitkäikäisimmäksi saksalaiseksi liikeyritykseksi. Ruotsin valtakuntaa kuvaavaan karttaan ei ole toteutettu 1721 tapahtuneita rajojen muutoksia, joten sekin on ilmestymisajankohdastaan huolimatta vielä suurvaltakauden asussa. Niinpä Ruotsin itäraja Venäjää vastaan alkaa Inkerinmaan INGRA itäosasta, kulkee yli Laatokan Salmiin ja sieltä Käkisalmen läänin luoteisrajaa myöten kohti Kainuuta ja Maanselän harjannetta. Huomattavin muutos esikuvana olleeseen de Witin karttaan (NRO 4) verrattuna on Pietarin kaupungin ja sitä ympäröivän punaisella värillä väritetyn alueen lisääminen Suomenlahden pohjukkaan. Suomen ruhtinaskunta FINNIA DUCAT(us) on jaettu kahdeksaan lääniin: CAIANIA quae et BOTHNIA ORIENTALIS - Kajaanin lääni eli (Itä-) Pohjanmaa, SAVOLAXIA - Savo, TAVASTIA - Häme, KEXHOLMIA - Käkisalmen lääni, pohjoiseen ja eteläiseen osaan jakautuva FINLANDIA - Varsinais-Suomi, NYLANDIA - Uusimaa sekä CARELIA - Karjala. Punaisella väritetty KIMI LAPPMARCK - Kemin Lappi ei kuulunut Suomen suuriruhtinaskuntaan vaan se laskettiin Tornion Lapin kanssa kuuluvaksi Länsipohjaan ja Ruotsin puoleisiin maakuntiin. Otsikkokartussia koristaa elinkeinoja ja sotaisuutta symboloivien hahmojen lisäksi kehyksin ja kruunuin varustettu Ruotsin vaakuna. NR 10 ROOTSI SUURRIIGI PERIOODI KAART  Johann Baptist Homann  Regni Sueciae in omnes suas Subjacentes Provincias accurate divisi Tabula Generalis.  Nürnberg, 1737  550 x 470 mm  Johann Baptist Homanni (1663-1724) 18. sajandi alguses asutatud kaardikirjastus kujunes oma alal kõige tähelepanuväärsemaks ja pikaealisemaks ettevõtteks Saksamaal. Rootsi kuningriiki kirjeldavale kaardile ei ole kantud 1721. aastal piirides toimunud muutusi, nii et seegi on hoolimata oma ilmumisajast veel suurriigiaegsel kujul. Nii algab Rootsi idapiir Vene piiri äärest Ingerimaa INGRA idaosast, kulgeb üle Laadoga Salmisse ja sealt piki Käkisalmi lääni loodepiiri Kainuu ja Maanselkä seljandiku poole. Suurim muutus võrreldes eeskujuks olnud de Witti kaardiga (nr 4) on Peterburi linna ja seda ümbritseva punasega märgitud territooriumi lisamine Soome lahe põhjasoppi. Soome hertsogiriik FINNIA DUCAT(us) on jagatud kaheksaks lääniks: CAIANIA quae et BOTHNIA ORIENTALIS - Kajaani lään ehk (Ida-) Pohjanmaa, SAVOLAXIA - Savo, TAVASTIA - Häme, KEXHOLMIA - Käkisalmi lään, põhja- ja lõunaosaks jagunev FINLANDIA - Varsinais-Soome, NYLANDIA - Uusimaa ning CARELIA - Karjala. Punasega koloreeritud KIMI LAPPMARCK - Kemi Lapimaa ei kuulunud Soome suurhertsogiriiki vaid seda loeti koos Tornio Lapimaaga Läänepõhja ja Rootsi poolsete maakondade juurde kuuluvaks.  Pealiskartušši kaunistab lisaks elatusviise ja sõjakust kujutavatele figuuridele raamistuse ja kroonidega varustatud Rootsi vapp. NRO 11 VENÄLÄINEN KARTTA SUOMEN SUURIRUHTINASKUNNASTA Johann Elias Grimmel, Akademia Nauk Atlas Russicus, Magnus Ducatus Finlandiæ St. Petersburg n. 1745 580 x 520 mm Georg Biurman laati Ruotsin maanmittauslaitoksen tietoja hyväksi käyttäen myös Suomen suuriruhtinaskuntaa esittävän kartan. Ruotsia vastaan voitollisesti sotinut ja Pikkuvihan ja Isonvihan aikoina Suomea jonkin aikaa miehittänyt Venäjä laaditutti kartasta latinan- ja venäjänkielisin paikannimin varustetun version, joka painettiin Pietarissa 1745. Karttaan on merkitty Suomenlahden rannalta Virolahdelta kohti koillista kulkeva Uudenkaupungin rauhan raja, joten kartta lienee alunperin laadittu jo ennen 1743 solmittua, Hattujen sodan jälkeistä Turun rauhaa. Kartan tiedot Suomen rajoista perustuvat aikakauden uusimpiin tietoihin, mutta tiedot sisämaasta tukeutuvat edelleen suurelta osin Bureukseen. Venäjän valtakuntaan kuuluville Karjalan kannakselle ja Inkerinmaalle on sijoitettu runsaasti paikannimiä ja maantieteellisiä yksityiskohtia. Etelä-Karjalasta mainitaan TERRITORIUM WILMANSTRAND - Lappeenrannan alue, TERRITORIUM WEDERLAX - Vehkalahden alue ja TERRITORIUM FRIDRICHSHAM - Haminan alue. Kartan ilmestymisen aikoihin, jos kohta myöhemminkin, on venäläisillä ollut mielenkiintoa noita seutuja kohtaan. NR 11 VENE KAART SOOME SUURHERTSOGIRIIGIST  Johann Elias Grimmel, Akademia Nauk  Atlas Russicus, Magnus Ducatus Finlandiæ  St. Petersburg, u. 1745  580 x 520 mm  Georg Biurman koostas Rootsi maamõõtmistulemusi kasutades ka Soome suurhertsogiriiki kujutava kaardi. Rootsi vastu võidukalt sõdinud ning aastatel 1742-1743 ja hiljem Põhjasõja ajal mõnda aega Soomet okupeerinud Venemaa lasi kaardist teha ka ladina- ja venekeelsete kohanimedega varustatud versiooni, mis trükiti Peterburis 1745. aastal.  Kaardile on märgitud Soome lahe rannikult Virolahtist kirdesse kulgev Uusikaupunki rahu järgne piir, nii et kaart on ilmselt algselt koostatud juba enne 1743. aastal sõlmitud Mütside sõja järgset Turu rahu.  Kaardi andmed Soome piiride kohta põhinevad ajastu värskeimal infol, aga andmed sisemaa kohta põhinevad endiselt suures osas Bureuse kaardil. Vene imperriumile kuuluvatele Karjala kannasele ja Ingerimaale on paigutatud hulgaliselt kohanimesid ja geograafilisi detaile. Lõuna-Karjalast mainitakse TERRITORIUM WILMANSTRAND - Lappeenranna piirkonda, TERRITORIUM WEDERLAX - Vehkalahti piirkonda ja TERRITORIUM FRIDRICHSHAM - Hamina piirkonda. Kaardi ilmumise aegu, ja pisut hiljemgi, on need piirkonnad venelastele huvi pakkunud. NRO 12 MYÖHÄINEN VERSIO BUREUKSEN KARTASTA Tobias Conrad Lotter Magni Ducatus Finlandiæ, Russia partim, partim Sueciæ subjecti, Sinus item Botnici et Finnici nova et accurata delineatio Calamo et sumtibus. Augsburg 1772 500 x 580 mm Suomen suuriruhtinaskuntaa esittävän kartan sisämaan tiedot perustuvat paljolti Bureuksen kartan tietoihin, mutta rannikoiden kuvauksessa on tukeuduttu ruotsalaisen Georg Biurmanin ja Pietarissa toimineen Johann Elias Grimmelin 1740-luvulla julkaisemiin uudempiin karttatietoihin. Ruotsin kuningaskunnan itäinen puoli, Suomen suuriruhtinaskunta on jaettu seitsemään lääniin tai maakuntaan BOTHNIA ORIENTALIS, CAIANIA - Itä-Pohjanmaa eli Kajaanin lääni, KEXHOLME eli Käkisalmen lääni, SAVOLAX eli Savo, CARELIA eli Karjala, TAVASTIA eli Häme, NYLANDIA eli Uusimaa, ja FINLANDIA eli Varsinais-Suomi. Uudenkaupungin 1721 rauhan sekä 1743 solmitun Turun rauhan rajat on jätetty huomioimatta, joten Ruotsin valtakunta on kuvattu tässä kartassa ulottuvaksi edelleen vuoden 1617 Stolbovan rauhan rajalle saakka. NR 12 HILINE VERSIOON BUREUSE KAARDIST  Tobias Conrad Lotter  Magni Ducatus Finlandiæ, Russia partim, partim Sueciæ subjecti, Sinus item Botnici et Finnici nova et accurata delineatio Calamo et sumtibus.  Augsburg, 1772  500 x 580 mm  Soome suurhertsogiriiki kujutava kaardi andmed sisemaa kohta põhinevad suures osas Bureuse kaardil, aga rannikualade kirjeldamisel on toetutud rootslase Georg Biurmani ja Peterburis tegutsenud Johann Elias Grimmeli 1740ndatel avaldatud uuematele kaartidele.  Rootsi kuningriigi idaosa, Soome suurhertsogiriik, on jagatud seitsmeks lääniks või maakonnaks: BOTHNIA ORIENTALIS, CAIANIA - Ida-Pohjanmaa ehk Kajaani lään, KEXHOLME ehk Käkisalmi lään, SAVOLAX ehk Savo, CARELIA ehk Karjala, TAVASTIA ehk Häme, NYLANDIA ehk Uusimaa, ja FINLANDIA ehk Varsinais-Soome. 1721. aastal sõlmitud Uusikaupunki ja 1743. aastal sõlmitud Turu rahu piiridele ei ole tähelepanu pööratud, nii et Rootsi riiki on sel kaardil endiselt kirjeldatud 1617. aasta Stolbovo rahu piiridele vastavalt.

Lisainfo: Virtuaalne Galerii (soome keeles) Fredriksoni kaardikogu ja veidi ka teisi kaarte Virtual Finland (inglise keeles) Info: Soome Instituudi Tartu osakond, +372-7427319, tartu[at]finst.ee

[ avalehele - kotisivulle - to home page ]