Toimintasuunnitelma 2018                               

Instituutin tehtävä ja visio

Suomen Viron-instituutin tehtävä on edistää suomalais-virolaista kulttuuriyhteistyötä sekä vahvistaa Suomen ja Viron yhteyksiä taiteen, kulttuurin ja koulutuksen aloilla. Instituutti seuraa Viron yhteiskunnan kehitystä ja osallistuu siihen ohjelmatoiminnallaan. Samalla instituutti tuo yhteen ammattilaisia Suomesta ja Virosta sekä edistää maiden välisiä suhteita.

Suomen Viron-instituutin tavoitteet vuonna 2018

• Edistämme suomalaistaiteilijoiden liikkuvuutta Baltian alueella TelepART-toiminnan avulla. Tiivistämme samalla yhteistyötä instituuttiverkoston ja taiteen tiedotuskeskusten kanssa.
• Viemme Suomi 100 -hankkeet päätökseen ja hyödynnämme juhlavuoden kokemuksia. Huomioimme Viron ja mahdollisesti myös muiden Baltian maiden 100-vuotisjuhlan.
• Vuoden 2018 teemana on tasa-arvo. Käsittelemme ohjelmatyössämme tasa-arvoa eri näkökulmista.
• Käynnistämme ohjelmatyön Viron venäjänkielisillä alueilla yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Kartoitamme ja verkostoidumme venäjänkielisiin sidosryhmiin sekä organisaatioihin, jotka toimivat alueilla.
• Edistämme suomen kielen opetusta tavoilla, jotka vastaavat tämän hetken haasteisiin ja joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia.
• Kehitämme Tartossa sijaitsevaa suomalaista kirjastoa ja edistämme suomalaisen nykykirjallisuuden tunnettuutta Virossa.
• Kehitämme viestintää, rahoitusta ja hallintoa ohjelmatoiminnan mukaisesti. Reagoimme ajantasaisesti toimintaympäristön muutoksiin.

Kuinka tavoitteet saavutetaan?

1.    Suomalaistaiteilijoiden liikkuvuus baltian alueella

TelepART -liikkuvuusohjelma, www.applytelepart.com

Suomen Viron-instituutti liittyy TelepART-liikkuvuusohjelmaan vuonna 2018. TelepART on laajamittainen, uusi esittävän taiteen ja musiikin kansainvälisyysohjelma. Seitsemän Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutin, esittävän taiteen tiedotuskeskusten sekä Music Finlandin yhdessä toteuttama merkittävä avaus vahvistaa uransa alku- ja keskivaiheilla olevien suomalaisten taiteilijoiden kansainvälisyyttä musiikin, tanssin, teatterin, sirkuksen ja esitystaiteen aloilla.

TelepARTin ytimessä on jatkuvasti haettavissa oleva nopea matkatuki, joka antaa tekijöille itselleen konkreettisen työvälineen uusien esiintymistilaisuuksien neuvottelemiseen. Tavoitteena on mahdollistaa kokonaisrahoituksesta riippuen 50–80 uutta taiteilijavierailua Baltian alueelle. Instituutti suuntaa tähän aiemmin myönnetyn kulttuurivientituen loppuosan.

Koska Viron ja Suomen välinen kulttuuriyhteistyö on jo entuudestaan tiivistä ja virolaiset kulttuuriorganisaatiot tuntevat instituutin, viestinnässä erityishuomio kohdistetaan Latviaan, Liettuaan sekä venäjänkielisten tavoittamiseen. Tietoa välitetään taiteen katto-organisaatioiden kautta. Samalla saadaan lisätietoa kulttuuritoimijoista koko Baltian alueella.

Yhteistyö TINFOn kanssa

Teatterin tiedotuskeskus TINFO ja Viron Suomen-instituutti tukevat suomalaisten teatterintekijöiden yhä lisääntyvää kanssakäymistä virolaiskollegoiden kanssa. Hankekumppanuus mahdollistaa mm. suomalaisten ohjaajien ja dramaturgien yksittäisten asiantuntijavierailujen matkustus- ja majoituskulujen kattamisen vuonna 2018, jolloin myös Viro 100 -teatterivuosi huipentuu. Tuki kohdentuu esitys- ja festivaalivierailuihin, joiden yhteydessä järjestetään kahdenvälisiä yhteistyö- ja tuotantoneuvotteluja.

TelepART-verkoston tavoitteet

Esittävän taiteen kansainvälisten esitysten kokonaismäärän osalta tavoitteena on 30% kasvu. Ohjelma koskettaa useita satoja suomalaistaiteilijoita koko esittävän taiteen kentällä ja mahdollistaa muun muassa kansainvälisen vaihdon ja viennin määrän kasvattamisen sekä lisää osallisuutta kansainvälisissä yhteyksissä.

Viron-instituutin tavoitteet TelepART-hankkeessa

• vahvistaa esiintymisten ja verkostojen jakautumista koko Baltian alueelle
• luoda verkostoja Latvian ja Liettuan kulttuurista vastaaviin katto-organisaatioihin, joiden kautta välitetään tietoa TelepART-ohjelmasta
• saada olennaista tietoa Latvian ja Liettuan esittävän taiteen organisaatioista

Avustuksen ehtona on, että myös vastaanottajaorganisaatio osallistuu kuluihin vähintään yhtä suurella summalla, mm. maksamalla esiintymispalkkion taiteilijalle. Tämä on olennaista luovan työn ja tuotannon elinvoimaisuudelle.

Kuinka tavoitteet saavutetaan?

Viron-instituutti ohjaa vuonna 2015 myönnetyn kulttuurivientituen loppuosan TelepART-vierailuihin. Instituuttiverkosto jatkaa yhteistyössä yhteisrahoituksen hakemista ja pyrkii vakiinnuttamaan toimintamallin. Tuloksia analysoidaan ja niistä raportoidaan yhteisesti.

2.    Suomi 100 -hankkeet päätökseen

Life in Finland – pienoisnäyttelyn tuottaminen 100 esinettä Suomesta -näyttelystä

www.100objects.fi

Suomen Viron‐instituutin hittinäyttely kiersi vuonna 2017 Helsingistä Tallinnaan, Osloon ja lopuksi Madridiin. Latvia juhlii Viron tapaan 100-vuotista itsenäisyyttään vuonna 2018. Sen kunniaksi näyttely tuodaan Madridista Riian Designmuseoon (Dekoratīvās mākslas un dizaina muzejs) 15.2.–9.4.2018. Yhteistyössä on mukana Suomen Riian-suurlähetystö.

Instituutti on vastannut hankkeen kokonaiskuluista, mm. rahdista koko kiertueen ajan. Riiasta näyttely tuodaan takaisin Suomeen ja lainat palautetaan Suomessa museoille ja muille lainaajille.

Suuren suosion vuoksi kuraattorit Anna Kortelainen ja muotoilija Pekka Toivanen kuratoivat pienoisnäyttelyn Life in Finland. Näyttelyn idea säilyy ennallaan, mutta esinemäärä vähenee puoleen alkuperäisestä. Uusi näyttelyarkkitehtuurisuunnitelma tilataan Valge Kuupilta.

Uuden näyttelyn paikoiksi on alustavasti neuvoteltu Aasian kohteita yhteistyössä Suomen Tokion-instituutin kanssa sekä Liettuaa Suomen Vilnan-suurlähetystön kanssa.

Syksyllä 2017 Viron-instituutti tuotti koululaisohjeet verkkonäyttelyn käyttöön. Syksyllä 2017 14:ksi kieleksi lisättiin kiina.

100 hetkeä

Kesällä 2017 järjestettiin valokuvakilpailu, jossa suomalaiset kuvasivat Viroon liittyviä elämyksiä ja kokemuksia ja virolaiset puolestaan kaikkea, minkä kokivat olevan suomalaista tai liittyvän Suomeen. Suomalaisten kuvat Virosta löytyvät hashtagilla #vironhetki, virolaisten kuvat Suomesta taas tunnisteella #soomehetk.

Tuomaristo valitsi syksyllä 2017 kuviin ikuistettujen hetkien joukosta sekä Virosta että Suomesta 50 valokuvaa 100 hetkeä -näyttelyyn. Näyttely on esillä vuonna 2018 Suomessa mm. Sanomatalossa ja mahdollisesti Länsiterminaalissa. Yhteistyökumppanina Suomessa on Tuglas-seura.

100 hetkeä on osa Suomi 100:n ja EV100:n virallista ohjelmaa. Se on toteutettu yhteistyössä Helsingin Sanomien ja Postimees-lehden kanssa.

Suomi 100 -juhlavuoden tulokset sekä osallistuminen Baltian 100-vuotisjuhliin

Viron-instituutti sai paljon arvokasta mm. tuotantoon, markkinointiin ja yritysyhteistyöhön liittyvää kokemusta juhlavuoden aikana. Osin kokemus liittyy suurtuotantoihin, jotka eivät ole suoraan sovellettavissa pieniin hankkeisiin.

Hankkeet kuitenkin rohkaisevat pyrkimään myös jatkossa kohti suuria kokonaisuuksia. Tapahtumat edellyttävät myös sisältöasiantuntemusta, jota instituuteilla ei lähtökohtaisesti kaikilta taiteenaloilta ole. Substanssi karttuu osana tekemistä.

Baltian maiden 100-vuotista itsenäisyyttä juhlistamme seuraavilla hankkeilla:

• Suomi toisena vieraana kielenä oppimateriaalin valmistuminen vironkielisille nuorille (osat ilmestyvät 2017–2018).
• 100 esinettä Suomesta -näyttely Riikaan.
• 100 esinettä Suomesta -pienoisnäyttelystä neuvotellaan Vilnan-suurlähetystön kanssa
• Suomalais-virolainen 100 hetkeä -valokuvanäyttely on esillä Suomessa.

3.    Teemana tasa-arvo

Käsittelemme tasa-arvoteemoja ohjelmatoiminnassamme eri näkökulmista. Tasa-arvo on ollut esillä Virossa mm. sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta Euroopan tasa-arvoinstituutin tekemän selvityksen jälkeen.

Tuomme eri taiteenaloja edustavien virolaisfestivaalien ohjelmistoon suomalaispuhujia (esteettömyys, kielellinen tasa-arvo). Lisäksi julkistamme ja kutsumme virolaisia organisaatioita ottamaan meihin yhteyttä, mikäli heidän suunniteltu ohjelma liitty tasa-arvoon. Neuvottelemme mahdollisesta yhteistyöstä, mikäli ohjelmaehdotus on yhdenmukainen instituutin tavoitteiden kanssa.

Tavoitteet

• Tarjota uusia näkökulmia virolaiseen tasa-arvokeskusteluun ja tehdä suomalaista kulttuuria sekä pohjoismaista arvomaailmaa ja asiantuntijuutta tutuksi Virossa.
• Osallistua Viron yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lisätä dialogia kahden naapurin välillä.
• Lisätä eläviä ja ajankohtaisia kontakteja Suomen ja Viron välillä, tuoda molempien maiden tekijöitä yhteen ja lisätä keskinäistä kulttuurituntemusta. Suomalaisasiantuntijoiden vierailut tuovat uusia näkökulmia muun muassa kansalaisyhteiskuntaa ja sen kehittämistä koskeviin aiheisiin sekä kielikysymyksen käsittelyyn Virossa, mutta tarjoavat myös suomalaisille vieraille tilaisuuden oppia naapurilta.

Festivaalipoimintoja

• Toukokuu 2018: HeadRead -kirjallisuusfestivaali, Tallinna sekä Prima Vista -kirjallisuus-festivaali, Tartto
• Elokuu 2018: Arvamusfestival, Paide
• Syyskuu 2018: Bazaar-puhefestivaali, Station Narva –festivaali
• Marraskuu 2018: Teatterikeskus Vaba Lavan avaaminen Narvassa

Seminaarisarja Tukholma – Helsinki – Tallinna

Tallinnassa teemana tasa-arvo

Hanasaaren kulttuurikeskus, Suomen Tukholman-instituutti sekä Suomen Viron-instituutti järjestävät yhteistyössä seminaarikokonaisuuden, jolla juhlistetaan Viron 100-vuotista itsenäisyyttä. Ohjelmakokonaisuuden osat tehdään vastavuoroisesti Tukholmassa, Hanasaaressa ja Tallinnassa.

Instituutti vastaa Tallinnan korkean tason seminaariohjelman suunnittelusta yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordenin kanssa.

4.    Ohjelmatyö venäjänkielisellä alueella

Instituutti on tehnyt strategisen linjauksen venäjänkielisen kohderyhmän huomioimisesta ohjelmatyössä. Vuoden 2024 kulttuuripääkaupungiksi on hakemassa Tarton ohella Narva.

Viron kulttuuriministeriö ja useat muut paikalliset organisaatiot painottavat lähivuosina ohjelmaa venäjänkielisellä alueella Itä-Virumaalla. Vuosina 2018–2019 yleishyödylliset yhteisöt ovat tuottamassa Narvaan mm. Station Narva -musiikki- ja kaupunkifestivaalin, luovan talouden hautomon sekä Vaba Lava -teatterikeskuksen, joka mahdollistaa myös suuret esittävän taiteen tilaisuudet.

Narvassa toimii myös Viron taideakatemian taideresidenssi. Instituutti tutkii vuonna 2018 mahdollisuudet edistää suomalaisten residenssivaihtoja Narvaan.

Yhteistyö Sirkusinfon ja Music Finlandin kanssa

Tammikuussa 2018 instituutti toi yhteen Sirkuksen tiedotuskeskuksen ja Vaba lava -esittävän taiteen keskuksen. Vaba lava avataan Narvassa marraskuussa 2018. Vaba lavan avajaisviikko päättyy nykysirkusohjelmaan. Viikonloppu sisältää myös perheohjelmaa ja työpajoja.

Lisäksi instituutti on konsultoinut Music Finlandia esiintyjistä, joita olisi mahdollista tuoda Narvan ja Tarton IdeeJazz-festivaalille sekä Narvan Baltic Sun -festivaalille.

Vuoden 2018 tavoitteina ovat

• Tehdä venäjänkieliselle kohderyhmälle tutuksi suomalaista kulttuuria, yhteiskuntaa ja ajattelua. Ohjelma tuotetaan mm. Station Narva Festivalille (musiikkipainotteinen kaupunkifestivaali), Vaba Lava -teatterikeskukseen sekä IdeeJazz-festivaalille. Vuoden 2018 ohjelmatyöhön on saatu tukea Wihurin rahastolta ja Svenska kulturfondenilta.
• Kehittää koulutusohjelma Narvan venäjänkielisille rehtoreille ja oppiaineenjohtajille, joka sisältää myös vierailun Suomessa. Teemoina ovat suomalainen kasvatusfilosofia, kieltenopetus sekä erityisopetus. Yhteistyöhön pyydetään mukaan Narvan kaupunki, Integratsiooni sihtasutus sekä Viron opetus- ja tiedeministeriö. Hanketta rahoitetaan mm. Jenny ja Antti Wihurin rahaston avustuksella.
• Luoda kontakteja venäjänkielisiin toimijoihin sekä muihin organisaatioihin, jotka tekevät yhteistyötä venäjänkielisen kohderyhmän kanssa. Kartoittaa kokonaistilanne ja tarpeet.
• Osallistua suosittuun ”Nopi üles” -projektikilpailuun, jossa nuoret saavat keksiä yhteisöään hyödyttävän projektin / kulttuuriprojektin. Hanketta koordinoi Eesti Avatud Noortekeskuse Ühendus, ja siitä on tullut kolmessa vuodessa erittäin suosittu. Hankkeille voi esittää tukea tykkäämällä niistä facebookissa. Parhaat ideat saavat rahapalkinnon, joilla idea on konkretisoitavissa 6 kk:n aikana. Toiminnalle on anottu rahoitusta Svenska kulturfondenilta. Toimintamalli työstetään yhteistyössä British Councilin kanssa, joka on ollut hankekumppanina aikaisemmin.
• Suunnitella vuodelle 2019 laajempi ohjelmayhteistyö, johon niin ikään haetaan ulkopuolista rahoitusta.

Miten tavoitteet saavutetaan?

• verkostoituminen paikallisten yhteistyökumppanien kanssa
• keskittyminen joko nuoria puhutteleviin hankkeisiin tai taide- ja kulttuurisisältöihin
• freelancereiden palkkaaminen mm. venäjänkieliseen viestintään ja tarvittaessa tilanne-kartoitukseen
• pyydetään asiantuntijuutta Suomesta

Odotetut tulokset

• kasvanut tieto ja ymmärrys venäjänkielisestä kohderyhmästä (ns. “eri kulttuuritila”) sekä alueen toimijoista
• välittää suomalaisia arvoja, asenteita ja kansalaisyhteiskunnan ajatus venäjänkielisille kohderyhmille
• instituutin kotisivuille myös venäjänkielinen osio
• yhteistyö uusien organisaatioiden kanssa, tietoisuus Suomen Viron-instituutista lisääntyy
• osallistuminen kolmeen yhteistyöprojektiin
• hankesuunnitelma venäjänkieliselle kohderyhmälle 2019
• saavutamme toiminnan ja viestinnän kautta noin 5000 henkilöä

Aikataulu

• Kevät 2018: Toimintaympäristön, kohderyhmän ja kontaktiverkoston kartoittaminen.
  Instituutin kotisivuille lisätään myös venäjänkielinen osio.
• Kesä 2018: Nopi üles -projektin käynnistäminen, jos rahoitus myönnetään.
• Syksy 2018: Kulttuurin ja luovan talouden alan yhteistyöprojektit:
• Teatterikeskus Vaba lavan avaaminen Narvassa marraskuussa 2018.
• Viron-instituutti tuo festivaalille nykysirkusesityksen. Nykysirkus on kielimuureja ylittävä taiteenlaji, ja nykysirkuksen esitykset ovat olleet instituutin painopistealueena jo vuodesta 2015.
• Ideejazz marraskuussa, Station Narva syyskuussa
• Vuosi 2019: suunnitelmien laatiminen venäjänkieliselle kohderyhmälle (yhteistyöprojekti esimerkiksi Itämeren alueen yhteistyökumppanien kanssa).

Yhteistyö luovan talouden ajatushautomon kanssa.

Yhteistyökumppanit: Narva Kolledž (Tarton yliopiston Narvan oppilaitos), Pietarin Suomen-instituutti, Itä-Virumaan yrityskeskus, Vaba Lava, Tallinn Music Week, Viron nuorisotyön keskus, Pohjoismaiden ministerineuvosto Norden, Suomen suurlähetystö, Integratsiooni Migratsiooni SA, Noorsootöökeskus, Eesti Avatud Noortekeskuste Ühendus, Vita Tiim, kaupungin nuorisotoimet, Fortaco, Narva Gate, suomen kieltä opettavat venäjänkieliset koulut, Nordic Circus Network, Tallinnan yliopisto ja ERR (Viron yleisradio).

5.    Suomen kielen opetuksen edistäminen

Suomen Viron-instituutti on edistänyt suomen kielen ja kulttuurin opetusta pitkään, viimeisen viiden vuoden aikana erityisesti projektirahoituksella. Jatkossa kiinnitetään huomiota siihen, että toiminnalla vastataan erityisesti:

• toimintaympäristön muutosten tuomiin haasteisiin (mm. opettajien kielitaito ja nykyaikaiset kulttuurin opetussisällöt)
• pitkäaikaisiin tarpeisiin (mm. oppimateriaalityö, kielipoliittinen vaikuttaminen suomen kielen päättökokeeseen)

Instituutti on siirtänyt useita kielen opetukseen liittyviä tehtäviä muille organisaatioille (mm. Tarton yliopisto, SA Innove, koulut), pystyäkseen toimimaan tehokkaammin laajojen kokonaisuuksien eteen.

Tavoitteet

• Instituutti koordinoi ja jakaa Viron opetus- ja tiedeministeriön tukea kouluille, jotka opettavat suomea toisena vieraana kielenä. Tuettavia kouluja on yhteensä yhdeksän kuudella paikkakunnalla eli Jõgevalla, Pärnussa, Tartossa, Viljandissa, Tallinnassa ja Kernussa. Instituutti on Viron opetusministeriölle asiantuntijaorganisaatio, joka tuntee parhaiten rahoituskohteiden tarpeet.
• Jatkamme kielipoliittista vaikuttamistyötä, jonka tavoitteena on suomen kielen päättökokeet virolaisissa peruskouluissa ja lukioissa vuodesta 2019 alkaen. Tavoitetta edelsi lobbaus, jonka ansiosta Suomen kielen yleinen kielitutkinto (YKI-testi) pilotoitiin Tallinnassa vuonna 2017. Päättökoevalmisteluista vastaa SA Innove Viron opetus- ja tiedeministeriön rahoituksella.
• Suomen kieli B-kielenä oppimateriaalin loppuosa valmistuu. Instituutti on tuottanut ensimmäisen B-suomen oppimateriaalin 6.-9. luokkalaisille virolaisnuorille, jonka ovat laatineet suomen kielen opettajat Kristel Maltis ja Madean Altsoo sekä yliopistonlehtori Satu Grünthal. Materiaalin loppuosa ilmestyy vuoden 2018 alussa. Instituutin oppimateriaalit ovat myös verkossa osoitteissa:
  • 6. luokan työvihko
  • 7. luokan työvihko
    Oppimateriaalihanketta ovat tukeneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Viron opetus- ja tiedeministeriö sekä OKM:n koulutusosasto. Se on instituutin lahja virolaisnuorille maiden itsenäistymisen kunniaksi.
• Suomen kielen opettajien täydennyskoulutusmahdollisuuksien kehittäminen. Täydennyskoulutuksen sisällöissä kiinnitetään huomiota erityisesti opettajien kielitaidon kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä ajantasaisiin kulttuurisisältöihin. Koulutusten sisältöjä kehitetään yhteistyössä suomen kielen opettajien seuran kanssa.
• Keväällä 2018 järjestetään Narvassa suomen kielen opettajien seminaari yhteistyössä Suomen Pietarin-instituutin kanssa. Seminaariin osallistuvat sekä virolaiset että venäläiset suomen kielen opettajat. Seminaariin tulee kouluttajia Suomesta. Hanketta ovat tukeneet Wihurin säätiö (apuraha Viron-instituutille) sekä Koneen säätiö (apuraha Pietarin-instituutille).
• Lisätään tietoisuutta virolaisnuorten vaihtomahdollisuuksista, mm. Nordjobb-ohjelmasta, jonka kautta baltialaisnuoret voivat hakea kesätöitä Pohjoismaista.
• Toimitaan yhteistyökumppanina:
  • Suomen kielen valtakunnallisissa olympialaisissa (“Agricola-kilpailu”)
  • Aleksis Kiven päivän eli suomen kielen ja kulttuurin valtakunnallisen päivän tapahtumissa

Yhteistyökumppaneita: Viron opetusministeriö, SA Innove, Narva Kolledž (Tarton yliopiston Narvan oppilaitos), Pietarin Suomen-instituutti, Suomen suurlähetystö, suomen kieltä toisena vieraana kielenä opettavat koulut, Suomen kielen opettajien seura, Suomi toisena kielenä -yhdistys, Tarton yliopisto, Tallinnan yliopisto, Helsingin yliopisto.

Odotetut tulokset

• Viron opetus- ja tiedeministeriö tukee suomen opetusta B-kielenä jatkossakin
• Viron opetus- ja tiedeministeriö tukee vieraan kielten opettajien kielitaitoa (mm. suomi).
• Löydetään uusia mahdollisuuksia suomen kielen opettajien täydennyskoulutuksen edistämiseksi, yhteistyössä Suomen kielen opettajien seura.
• Suomen kielen päättökoe Viron peruskouluihin ja lukioihin 2019.
• oppimateriaalin valmistuminen sekä mahdollisten uusien materiaalien tuottamisen edistäminen.

6.    Kirjaston kehittäminen ja ohjelmatyö, suomalaisen kirjallisuuden edistäminen, kiertonäyttelyt

Instituutin kirjasto sijaitsee Tarton keskustassa yliopiston vieressä. Kirjastossa on yhteensä noin 4000 nimekettä.

Kirjasto kuuluu Viron kirjastoverkon ESTER-tietokantaan, joten teoksia voi lainata valtakunnallisesti. Osa kirjaston vuosittaista kehittämistä on hankintaprofiilin mukainen uutuuskirjojen hankinta ja poistojen tekeminen. Kirjastolla on selvä profiili, jolla taataan sen laadukkuus ja aineistojen ajantasaisuus. Kirjastojen kokoelmat koostuvat pääasiassa suomalaisesta kirjallisuudesta, jota on sekä suomeksi että viroksi, ja sanoma- ja aikakauslehdistä. Kirjastosta lainataan vuosittain noin 3000 teosta. Lisäksi kirjasto on tarttolaisille tärkeä tila. Kirjaston kävijämäärä on noussut tasaisesti.

Kirjastossa järjestetään kerran kuukaudessa lukupiiri sekä sanataidetyöpajoja päiväkotiryhmille. Lisäksi oheisohjelmaa järjestetään mm. Runebergin päivänä, Lukuviikolla, Pohjoismaisella kirjastoviikolla sekä Prima Vista -kirjallisuusfestivaalin aikana.

Tarton kirjastossa että Tallinnan toimipisteessä toimivat lisäksi suomi–viro-keskustelupiirit, joissa kaikki halukkaat saavat käytännön harjoitusta kielen puhumisessa. Tallinnan keskustelupiiriä vetää Tallinnan yliopiston lehtori Tiina Söderholm, Tartossa OPH:n suomalainen harjoittelija.

Kirjaston ohjelmatoiminta on vakiintunut vuonna 2017, ja kirjasto on tavoittanut paikallisen kohderyhmän. Kävijämäärä on vuodessa yli 2000. Muiden virolaisten erikoiskirjastojen tapaan myös instituutin kirjasto on suljettu 10 viikkoa vuodessa (kesä- ja jouluaikaan).

Tavoite

Vuoden 2018 tavoitteena on kehittää kirjaston viestintää ja markkinointia niin, että tieto kirjaston olemassaolosta ja aineistoprofiilista leviäisi valtakunnallisesti Virossa. Kirjaston tavoitteena on myös ylläpitää ja edistää niin lasten kuin aikuistenkin lukuharrastusta.

Miten tavoite saavutetaan

Loppuvuodesta 2017 alkaen lisätään viestintää ja markkinointia sosiaalisessa mediassa. Viestinnällä halutaan lisätä tietoisuutta kirjaston olemassaolosta ja aineistoprofiilista Tarton ulkopuolella ja uusissa kohderyhmissä. Tavoitteen saavuttamista mitataan kaukolainojen määrällä ja mahdollisilla asiakasprofiilin muutoksilla. Lukuharrastusta edistetään esittelemällä kirjastossa lukuhaaste, lukupassi ja lukudiplomi.

Kirjallisuusohjelma

Instituutti keskittää suomalaisten nykykirjailijoiden vierailut kahdelle Viron kansainväliselle kirjallisuusfestivaalille – HeadRead-festivaalille Tallinnaan ja Prima Vista -festivaalille Tarttoon. Suomalaista kirjallisuutta ilmestyy kohtuullisen paljon myös viroksi, joten esiintyjät valitaan ajankohtaisuuden mukaan.

Vuonna 2017 instituutti tuotti ensimmäisen kerran Head Read -festivaalille laajan ohjelmakokonaisuuden yhteistyössä Helsinki Litin ja Suomen Kirjailijaliiton kanssa. Paikalliset festivaalit maksoivat noin puolet kuluista. Suomalaisesiintyjiä oli vuonna 2017 toistakymmentä. Suomi 100 -juhlan kunniaksi suomalaiskirjallisuus oli kummankin festivaalin painopiste.

Instituutti edistää suomalaisen kirjallisuuden kääntämistä esittelemällä vuosittain uutta suomalaista kirjallisuutta kääntäjille. Koulutussisällöt perustuvat pitkälti Finlandia-raatien työhön – useimmiten seminaarivieraana on joku raatien edustajista.

Keväällä 2018 instituutti aikoo järjestää myös koulutustilaisuuden ruotsin kielen opettajille ja kääntäjille yhteistyössä Ruotsin suurlähetystön sekä Ruotsin kielen opettajien liiton kanssa. Instituutin vastuulla ovat suomenruotsalaiset kirjallisuus- ja kulttuurisisällöt.

Suomalaisen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen kanssa on keskusteltu Mestarikurssi-hankkeen jatkamisesta. Toteutuessaan sille haettaisiin rahoitusta vuodeksi 2019. Ensimmäisen Mestarikurssi-kääntäjäkoulutuksen kokemukset vuodelta 2014 olivat innostavia.

Kiertonäyttelyt

Instituutti koordinoi kahdeksaa pienoisnäyttelyä virolaisiin kirjastoihin ja kulttuurikeskuksiin tilauksien mukaan. Vuonna 2016 tuotettiin kolme ja vuonna 2017 yksi uusi näyttely. Näyttelyt tavoittavat vuosittain merkittävän määrän kävijöitä (yhteensä noin 20 000 katsojaa).

Vuonna 2018 näyttelyjä hieman karsitaan. Kiertävien näyttelyiden teemoina ovat mm. Tove Jansson, suomenruotsalaisten valokuvataide, julistenäyttely, Tatu ja Patu sekä Marimekko.

7.    Viestinnän, rahoituksen ja hallinnon kehittäminen

Viestintä on osa kaikkea ohjelmatoimintaa. Viime vuosina viestinnässä on painottunut vahvasti sosiaalinen media. Some-viestintä räätälöidään tarkasti eri kohderyhmille.

Instituutti tekee vuosittain vuosikertomuksen kuvallisena painotuotteena. Se on samalla käyntikortti instituutin työstä. Vuoden 2017 vuosikertomus on keskimääräistä laajempi poikkeuksellisen ohjelmatoiminnan vuoksi.

Instituutti taltioi 100 Talks -ohjelman keskustelutilaisuuksia ja jakaa ne editoituina omalla YouTube-kanavallaan. Videoidut tilaisuudet voi katsella ja jakaa, mikä lisää saavutettavuutta.

Viestinnän tavoitteet

Vuonna 2018 instituutin verkkosivuja täydennetään venäjän- ja englanninkielisillä osuuksilla. Venäjänkielistä viestintää tehdään freelance-toimittajan ja -kääntäjän avustuksella.

Arvioidaan omaa viestintää sosiaalisessa mediassa, etsitään uusia, hyviä käytäntöjä ja luodaan sosiaalisen median viestinnälle mittareita.

Kiinnitetään erityishuomiota kirjaston tunnettuuden lisäämiseen valtakunnallisesti.

Rahoituksen tavoitteet

Suomen Viron-instituutin talous on tasapainoinen, ja säätiö on tehnyt edellisinä vuosina tarkoituksellisesti nollatuloksia. Säätiön noin 169 000 € pääomasta lähes 150 000 € on sijoitettuina matalan riskin joukkovelkakirjoihin Nordeassa. Vuonna 2018 instituutti laatii sijoittamisen periaatteet. Todennäköisesti se ei myöskään jatkossa ota riskejä sijoitustoiminnassaan.

Viron-instituutin rahoitus on tähän saakka koostunut yleisavustuksen ja kulttuurivientitukien lisäksi suomalaisten säätiöiden avustuksista, Viron opetus- ja tiedeministeriön tuesta, yksittäisistä osallistumismaksuista ja pienistä pääomatuotoista. Tilinpäätöksen ulkopuolelle jäävien kumppanuuksien osuuksilla, ns. in kind -tuloilla on ollut merkittävä rooli hankkeiden kokonaisrahoituksessa.

Vuonna 2017 instituutti teki merkittävän työn sponsoriyhteistyösopimusten solmimisessa. Sponsorirahoitusta hyödynnetään vielä vuoteen 2018 jatkuvissa hankkeissa. Tavoitteena on, että vuosina 2016–2017 luodut verkostot ja kumppanuudet luovat pohjan yritysyhteistyölle myös tulevaisuudessa. Instituutti ja sen toiminta on tullut tutuksi liike-elämän edustajille ennestään poikkeavalla tavalla.

Hallinnon tavoitteet

Vuodesta 2017 alkaen instituutti on ostanut taloushallinnon palvelut auktorisoidulta tilitoimistolta Paritilit Oy:lta. Samalla instituutti on siirtynyt sähköiseen kirjanpitoon ja ostolaskujen kierrätykseen. Muutos on helpottanut huomattavasti kirjanpidon kustannuspaikkakohtaista pääkirjaseurantaa.

Seuraavan vuoden tavoitteena on instituutin sääntöjen muuttaminen uuden säätiölain edellyttämällä tavalla. Sääntömuutostyön valmistelu on jo käynnistynyt, ja uudet säännöt rekisteröidään keväällä 2018.

Yleistä: hallinto, henkilöstö ja talous

Instituutissa työskentelee kuusi työntekijää, joista kaksi on Suomesta lähetettyjä ja neljä paikalta palkattuja. Instituutin työntekijöistä johtaja, kaksi ohjelmapäällikköä, viestintäpäällikkö ja projektikoordinaattori ovat määräaikaisissa työsuhteissa, hallintosihteerilla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Instituutissa tekee harjoittelunsa vuosittain 3–6 opiskelijaa, joista yksi tulee Svenska kulturfondenin kautta ja kaksi Opetushallituksen kautta. Loput harjoittelijoista ovat hakeutuneet instituuttiin oma-aloitteisesti.

Opetushallituksen harjoittelijan valinnassa painotetaan informaatiotutkimuksen opintoja ja alan työkokemusta. Kirjastoalan harjoittelijat ovat olleet mukana kehittämässä mm. kirjaston aineistoa, luokitusta ja antaneet huomattavan määrän lisäarvoa työhömme. Svenska kulturfondenin harjoittelijalla on vuosina 2016–2017 ja 2017–2018 huomattava vastuu 100 esinettä Suomesta -hankkeen sisältö- ja koordinaatiotehtävissä.

Säätiötä edustaa ja ohjaa seitsenjäseninen hallitus. Säätiön toimintaa valvoo 18-jäseninen valtuuskunta. Valtuuskunnan rooli tullaan arvioimaan uudelleen sääntöuudistuksen yhteydessä vuosina 2017–2018. Instituutilla on Suomessa asiamies. Asiamiehen tehtävä on luottamustoimi.

Instituutti tekee kiinteätä yhteistyötä Suomen Tallinnan-suurlähetystön kanssa ja toimii Tallinnan EUNIC-verkostossa.

Vuodesta 2017 Viron-instituutti vastaa Kordelinin säätiön Viron-rahaston hakuprosessista ja rahaston kehittämisestä.

Suomalais-virolaisen kulttuurirahaston kehittymisessä instituutti on toiminut taustatukena. Hallituksen ja hallintoneuvoston kokouksia on usein pidetty instituutin tiloissa, ja johtaja on hallintoneuvoston jäsen.