Reis loovutatud Karjalasse
Pärast Teist maailmasõda loovutati enamus Soome Karjalast Nõukogude Liidule. Endistel Soome aladel, Karjala kannasel ja Laadoga-Karjalas, elab täna u. 370000 peamiselt vene keelt kõnelevat inimest. Venelastega asustati alad pärast Soome kodanike lahkumist 1944. a. suvel. Kui Nõukogude Liit lagunes, paljud ümberasujad ja nende järglased kaotasid töökohad ja samuti varises kokku süsteem, mis hoolitses inimeste materiaalse heaolu eest. Kuigi Nõukogude Liidu kokkuvarisemisest on möödunud juba tükk aega, elavad inimesed loovutatud Karjalas endiselt väga vaeselt. Majanduskasv on aeglane. Paljud elavad kaubamajanduses. Kõige paremini arenenud piirkond on Terijoki, mis jääb Peterburi külje alla, ja Viipuri, kus käib rohkesti Soome turiste.
Loovutatud Karjala on huvitav reisikoht, kuna seal võib imetleda kaunist loodust, uurida sõjaaegseid lahingupaiku või hoopis vana soome arhitektuuri. Kõige kauni kõrval on seal ka palju hüljatud külasid ja mahajäetud maid, depoode varemeid, kõiksugu NSVL aegset kola ja räämas maju.
Soomest on omal käel Karjalasse lihtne reisida. Viisa saab kiiresti reisibüroost, teed on suhteliselt heas korras ja ööbimiskohtade ja muu teeninduse üle ei saa nuriseda.
Näituse fotod on tehtud 4-päevase reisi ajal Karjalasse 2005. a. juunikuus. Reisiseltskonna moodustasid Tartus õppinud ja seal omavahel sõbrunenud Henri Ranki, Jana Shteinberga-Ranki, Pekka Malvela, Anssi Kullberg ja -Eric Enno Tamm
Toisen maailmansodan seurauksena suurin osa Suomen Karjalaa on edelleen Venäjän hallinnon alaisuudessa. Nykyisin vanhoilla Suomen alueilla Kannaksella ja Laatokan Karjalassa asuu noin 370000 pääasiassa venäjänkielistä asukasta. Venäläinen väestö asutti Karjalan Suomen kansalaisten poistuttua alueilta kesällä 1944. Neuvostoliiton sittemmin romahdettua uudet asukkaat ja heidän jälkeläisensä menettivät työpaikkansa ja samalla järjestelmän, joka oli valmiiksi huolehtinut ihmisten aineellisesta hyvinvoinnista. Vaikka neuvostovaltion romahduksesta on kulunut jo tovin aikaa, on luovutetussa Karjalassa asuva väestö edelleen hyvin köyhää. Talouskasvu on hidasta, ja monin paikoin ihmiset elävät vaihdantataloudesta. Parhaiten kehittyneitä paikkakuntia ovat Terijoki, joka nauttii Pietarin läheisyydestä, sekä Viipuri, jossa suomalaiset turistit käyvät ahkerasti.
Luovutettu Karjala on mielenkiintoinen matkakohde, jossa matkailija voi ihailla kaunista luontoa, tutkia sotien taistelupaikkoja tai vaikkapa katsastaa vanhaa suomalaista arkkitehtuuria. Kaiken kauniin ohella Karjala on myös pullollaan hylättyjä kyliä ja kollektiivitiloja, varikkojen raunioita, neuvostoromua ja ränsistyneitä taloja.
Karjalaan on helppoa tehdä omatoimimatkoja Suomesta käsin. Viisumin saa nopeasti matkatoimistosta, tiestö on kohtuullisen hyvässä kunnossa ja majoituspaikkoja sekä muita palveluja on riittävästi tarjolla. Näyttelyn valokuvat ovat peräisin 4-päiväiseltä automatkalta Karjalaan kesäkuussa 2005. Matkan tekivät Tartossa opiskelleet ja täällä keskenään tutustuneet ystävykset Henri Ranki, Jana Shteinberga-Ranki, Pekka Malvela, Anssi Kullberg ja Eric Enno Tamm.
Tehnilised andmed:
18 fotot, clip-raam, roheline paspartuu, koos raamiga 40 x 50 cm
{varaukset}
{varaukset}
{varaukset}